Kolmannen adventin kunniaksi halusin esitellä käyttämiäni ideoita, miten luonnonmateriaaleistä saa kauniita ja ajattomia koristeita. Joskus kokonaan luonnonmateriaalista, toisinaan taas yhdistettynä… Mielessä kannattaa pitää, että kun tekee tai hankkii puisia koristeita, että yhdistää niitä muihin pintoihin sillä puu puuta vasten antaa helposti mökkimäisen tunnelman. Well, eka kuva heti on tuollanen halko puisella sohvapöydällä mutta mielestän siinä kontrastia on tarpeeksi; täysin käsittelemätön koivuhalko ja täysin sileä, öljytty pyökki…
Kranssi pääovessa koivun kaarnasta..
Kranssi terassilla hortensian kukinnoista..
Tälläinen ostettu, mitä lie oksaa-kranssi, jota kuvassa koristaa huopakukkaset pyörii milloin missäkin..
Valoketjullinen pallo liaanista.. Valot on joulun kunniaksi, muuten nuo pallot vaan pyörii parvekkeella…
„Kkynttelikkö“ männyn kaarnasta, koristeena hortensian kukkasia terassinpöydällä..
Valoaläpäisevä huopa lämpöpatterin piilona..
Paperinarupallot tilanteen mukaan milloin missäkin, (suurimman osan vuodesta varastossa)..
Mausteet on ihanasti kotiin tuoksua antavia koristeita..
Paperista voi tietenkin askarrella loputtomaan paljon vaikka mitä. Lumihiutaleita, origameja tai kuten tässä kartonkihylsyt tapetoimalla tälläisiä putkia…
tälläiset villalankapallot oli tosi hitti muutama vuosi sitten..
Seimiasetelmamme on yksinkertainen puinen (en ole itse tehnyt!). Sen paikka on Keski-Eurooppalaisen perinteen mukaan kuusen alla..
Pihalla tykkään näistä siemenkävyistä oikein kovasti..
Sekä tietenkin ompelen puuvillasta, kuten esim jääkarhuja, sydämiä jne ja yhdistän lasiin ja metalliin. Samalla vältän viimeiseen asti muovia. Muovin välttäminen näkyy kodissamme kautta linjan, ei vain koristeissa. Toki myönnän, että muovi on tietyissä paikoissa se on tietenkin oikeudettu. Mutta Jos sen voi välttää niin teen sen.
Mitä ei saa jättää mainitsematta ovat tietenkin kukkaset! Nyt joulun alla meillä on vasta yksi valkoinen joulutähti mutta se ei jää ainoaksi kukaksi. Ja onhan nuo orgideat kauniita, vaikkei varsinaisia joulukukkia olekaan 😉
Lisään tähän ketjuun mölyä pitämättä kuvia sitä mukaan kun niitä otan tai löydän varastoistani..
Anoppilan viimevuotisessa (tai paremmin jokavuotisessa) kuusessa on oikeastaan vain koristeita luonnonmateriaalista – tässä käpyenkeleitä.
Luonnonkynttilät on aivan upeat mutta itsestäänselvästi niitä voi polttaa vain aivan tuoreessa kuusessa ja vain valvovan silmän alla.
Keski-Euroopassa on aidot kynttilät kuusessa vielä erittäin suosittuja. Aina muistutetaan kuitenkin, että mieluusti ämpärillinen vettä tai vaahtosammutin kädenulottuville eikä tosiaan palavia kynttilöitä saa jättää hetkeksikään yksin. Tuore kuusi ei syty palamaan, ei sitten millään mutta ongelmia aiheutuu jos kynttilät halutaan sytyttää uutena vuotena tai jopa loppiaisena ennen kuin joulun pyhät taas kokonaan päättyvät.
Itse pidän enemmän sähkökynttilöistä kun ne voi huoleti jättää palamaan vaikka koko joulun ajaksi eikä tarvii ressata paloturvallisuudesta. Eläviä kynttilöitä kuitenkin palaa pöydillä ja lyhdyissä, ei niitä vielä kuuseenkin tarvita.
Ruislintu sagte:
Onpa kivoja koristeita! Olet osannut tehdä hienoja juttuja. Olisipa itselläkin silmää ja luovuutta vastaaviin koristeisiin!
sirkku sagte:
Teillä onkin koti täynnä kauniita koristeita! 🙂
sukeltelija sagte:
Hi sis,
Ei sentään täynnä 😉 Mutta kiva, että tykkään niistä, mitä on ♥
Yleensä meillä ei ole koristeita esillä, lähinnä vain juhlan kunniaksi. Arkena ei koriste-esineitä juurikaan näy vaan ne on laatikoissaan kellarissa. Mulle on tärkeää arjen ja juhlan rytmitys, että niillä kahdella on selkeä ero.
Eleonora sagte:
Mahtava postaus! Kyllä luonnosta löytyy vaikka mitä upeaa kunhan vaan riittää kekseliäisyyttä:)
Kiitos olit vieraillut blogissani!
Me emme enää asu Saksassa. Asuimme 2,5 vuotta Münchenissä:) nyt taas Espoossa!
sukeltelija sagte:
Hei,
jaahas, ajauduin sitten vain vanhaan postaukseesi Nikolauksesta 🙂
Kiitos vastavierailusta! Sinulla onkin myös monia kivoja ideoita ja toteutuksia!
annelivia sagte:
Upeaita juttuja, joita olenkin jo monta kertaa ihastellut. Kävyt ovat erityisesti sydäntä lähellä. Näin yhdessä ohjelmassa, miten käpyjä päällystettiin kynttilävahalla (ja niistä tehtiin takkaan sytykkeitä), tuli todella kaunis valkoinen pinta niihin. Vanha kynttilänjämä (ilman sydäntä) siis sulatettiin vesihauteessa hellalla, ja kävyt kasteltiin sulana kirkkaassa liemessä, joka kuivui valkoiseksi. Todella kauniita tuli, ja tulit heti mieleeni 🙂
Meidän joulutorillammekin oli saksalaisia kauppiaita, ja aivan ihanien, käsinmaalattujen pallojen lisäksi siellä oli seimiasetelman osia – upean yksinkertaisia ihmis- ja eläinhahmoja, vautsi. Kerroin siskollekin tästä teidän perinteestä tehdä asetelma kuusen alle 🙂