Schlagwörter

,


Mikä onnenpäivä eilinen 10-vuotis hääpäivämme olikaan!
Tekstasin miehelle jo tuossa, että eilinen oli niin täydellisen ihana, että liekö ollut unta – mutta sormus sormessa todistaa, että totta se oli. Hän oli sitä ennen laittanut ihan yhtä imelän tekstarin mulle, mitä ei nyt ihan päivittäin tapahdu :flirt:

Eilen oli täydellisen aurinkoinen kesäpäivä. Jo keskiviikkona lähdin töistä ajoissa niin että kerkesin piipahtaa valokuvauspaikalla katsomassa, että siellä on kaikki ok, ei esim oo roskia tms. Ja iltasella testailin kuohuviiniä vaihtaessani lakanat ja lakkaillessa varpaankynsiä ja mitä muuta pientä siinä vielä olikaan tekemistä. Ilmassa alkoi siis jo olla juhlan tunnelmaa.

Hääpäivän aamuna heräsin auringon paisteesee kun mies avasi ikkunan ja ihanan viileä (22°C) aamuilma tulvi makkariin. Herätys oli niin aikaisin ettei sängystä ollu vielä kiire minnekään
Sit kävin suihkussa ja pesin hiukset Tigin Superstar-shampoolla (joka ei oo liian hoitava, jotta kampaus pysyy), söin pikkasen ja kahdeksaksi kultani vei mut kampaajalle. Siellä oli selvä peli ja kampaus syntyi reippaaseen tahtiin. Yhdeksältä mies kävi hakeen mun kukkaseppeleeni ja sitten minut. Kukkaseppele ei sit muuten ollu yhtään sovitunlainen ja jos itse oisin sitä ollu hakemassa niin en ois ottanut. Ihan valtava hortensiahökötys, päähän laitettuna siis, muttä pöydällä se oli ihan nätti koriste, hehee..

Posted Image

Puol kymmeneltä soittelikin meidän valokuvaajakaverimme, että oli päässy kuvauspaikalle ilman ruuhkan ruuhkaa mutta tulis hakeen meitä. Oli hyvä päästä hänen kyydissään, ettei tarvinnu ajatella autoilua ja alkoholia… Sää oli siis aivan ihana, mutta helteen takia ilmassa oli paljon utua. Mutta saatiin ihan kivoja kuvia ja kuvaustilannekin oli oikein mukava kaikille. Vähän epäilin, miten kivaa se miehen mielestä on, mutta sanoi tykänneensä kun oli niin mutkatonta.

Kaikki alla olevat kuvat on ottanut Sanna Hekintalo: www.sannaheikintalo.com
Posted Image

Posted Image

Kuvauspaikalta ajettiinkin sit jo suoraan kappelille, jossa meidän kappalainen jo odotti. Kävimme siinä vielä nopeasti ohjelman läpi, sytytimme sekä kynttilät Marian alttarille, että vihkikynttilämme.
Posted Image

Sormuksen mies asetti sitä varten alttarille laitetulle liinalle ja pappi meni pukemaan alpan päälleen.
Posted Image

Sitten se alkoi:

Posted Image

Seremonian tarkoitus oli ensinnäkin siunata uusi sormus ja ottaa se käyttöön toisena ”virallisena” vihkisormuksena, jotta voin käyttää sitä yksinään ilman keltakultaista vihkisormusta sekä uusia 10 vuotta sitten antamamme vihkivalat.
Ensimmäinen vihkisormukseni on kokoa 17 (joo, oon iso nainen, jolla on isot kädet) mutta se on talvella niin löyhä, että se jää yleensä aina hanskaan sisälle ottaessani käsineet kädestä. Tai oikein kylmällä heilautan vain kättä ja sormus lentää kaaressa. Kesällä se on oikein hyvä mutta emme halunneet missään tapauksessa, että timanttisormus lentää millään kelillä, joten sen otin kokoa 14, joka kevättalvella meni ihan mukavasti sorminivelen yli. Nyt kesähelteellä se on nafti ja kihertelyksihän sen sormeen ängeäminen meni, heheh

Posted Image

Mutta muutenkin seremonian aikana oli ihana rakkaudentäyteinen ja intiimi tunnelma. Halailimme välillä ja iskimme silmää papin puhuessa. Onhan tässä 10 avioliittovuoden aikana jo yhtä ja toista keritty kokemaan. Sen verran, että ihan varmasti halusin sanoa uudelleen:
Ich verspreche dir die Treue in guten und bösen Tagen, in Gesundheit und Krankheit, bis der Tod uns scheidet.
Ich will dich lieben, achten und ehren alle Tage meines Lebens.
(vapaasti suomennettuna; lupaan olla Sinulle uskollinen hyvinä ja huonoina päivinä, terveyden tai sairauden koittaessa, kunnes kuolema meidät erottaa.
Haluan rakastaa sinua, arvostaa (pitää huolta) sinua ja kunnioittaa sinua jokaisena elämäni päivänä)
Sen jälkeen otamme toinen toisiamme kädestä ja pappi ympäröi kätemme stolalla ja siunasi ”siteemme”.Posted Image

Seremonian jälkeen otimme vielä yhdet kuvat kappelin edessä taustana kotikylämme viinirinteet sekä muutaman kuvan uudesta ihanasta vihkisormuksestani.
Posted Image

Posted Image

Siitä sitten ajoimme kappalaisen kyydissä aivan taivaallisen ihanaan ravintolaan, joka sijaitsee kummun päällä ja joka on ihanasti isojen hyvin vanhojen puiden varjossa, joten siellä oli mukava istuskella puutarhassa helteestä huolimatta.
Myöhemmin iltapäivällä kävelimme läheiselle ihan välittömästi järven rannalla sijaitsevaan ravontolaan, jonka pihalla oli mukava istuskella puiden varjossa ja nautiskella viileää valkoviiniä.  Kotiin kävelleskellessämme näimme muutamia naapureitamme. Emme olleet enää juhlatamineissa mutta mun kampaus antoi kyllä syyn arvata, että ”something is going on” ja kehoitimmekin heitä piipahtamaan iltasella lasillisella kuohuviiniä. Palasimme kotiin, valmistimme porukalla herkullisen salaatin oman ryytimaan salaatista ja söimme terassilla iltapalan shampanja palanpainikkeena. Ruan ja pöydän raivaamisen jälkeen liittyivätkin ensimmäiset naapurit joukkoomme. Kohta saatiin jo hakea lisää tuoleja naapureiden terasseilta ja saimme viettää ihanat illanistujaiset.

 

Advertisements